Iona 9 viikkoa

Salut!

Iona täyttää tänään 9 viikkoa! Tasan kaksi viikkoa on kulunut siitä, kun lähdettiin hakemaan Ionaa. Molempien elämä muuttui silloin paljon. Tän vajaan parin viikon yhteiselo on tuonut mukanaan positiivisia yllätyksiä - mä kun olin varautunut pahimpaan. Ennakkomielikuvissani olin varautunut siihen, että kumpikaan ei nuku juuri yhtään ekan viikon aikana kun Iona itkisi ja vinkuisi yöt. Noh empä oo nukkunut moneen viikkoon yhtä hyvin kuin nyt! Ionan kanssa elämässä on pakostakin selkeä päivärytmi ja nukkumaanmenoaika ja heräämisaika melko samat joka päivä, niin sekin on tehnyt nukkumiselle varmasti tosi hyvää. Iona nukkuu koko yön kiltisti pedissään ja tänäänkin herättiin vasta vähän kasin jälkeen! Iona on ollut muutenkin tosi kiltti ja mielestäni hyvin helppo ja upealuonteinen pentu.

Etukäteen kuvittelin myös, miten vaikeaa olisi herätä aamulla varsinkin pimeään aikaan viemään koira ulos. Aamuherääminen ei ole kuitenkaan koskaan ollut niin helppoa, nimittäin sängyn vieressä odottaa todella hyvä ja tärkeä syy nousta ylös. Iona on sellainen ilopilleri varsinkin aamulla, että kertakaikkisesti ei huvittais tai voisi edes vaan jäädä nukkumaan, kun toinen odottaa niin innoissaan mun nousemista. Olen melkoinen iltavirkku, mutta yllättäen se illan viimeinen ulkoilu noin klo 22 maissa on ollut se "vaikein", silloin haluaisi vaan jäädä sisälle lämpimään. Aina kuitenkin ulos ovesta astuessa tulee hyvä fiilis ja raitis ulkoilma tohon aikaan illalla auttaa hyvin unen saamiseenkin :)

Ennen Ionan tuloa pelkäsin lisäksi, että Ionaa ei voisikaan ottaa töihin mukaan siksi, että Iona ei pystyisi rauhoittumaan siellä tai että se oli muulla tavalla epämukavaa sille. Onneksi kaikki on mennyt loistavasti ja Iona pystyy hyödyntämään työajan nukkumiseen ja lepäämiseen, ja tulee myös hyvin toimeen Rexin kanssa töissä :) Nämä kuvat on muuten otettu töistä, siellä on Ionalla oma lepokori :)

Onneksi Iona on tykännyt myös kaikista mun läheisistä - ja toisinpäin! Iona on valloittanut kaikkien sydämen. Ystäviäkin on ehtinyt nähdä hyvin entiseen malliin, kun Ionan voi ottaa mukaan tai sitten pyytää ystäviä kotiin kylään :) Nyt pentuaikana tosin en pyöri yliopistolla niin paljon kuin ennen, oon nyt syönyt lounaat pääosin kotona Unicafen sijasta ja tehnyt kouluhommia kirjaston sijasta kotona, jotta Iona ei joutuisi olemaan pitkiä aikoja yksin.

Jännitin koiran tuloa tosi paljon etukäteen ja stressasin kaikesta.... Suurin pelko oli, että miten koira sopeutuu elämään kanssani ja miten minä sopeudun koiran kanssa elämään. Mutta heti alusta asti kaikki sujui luonnollisesti ja Iona tuntui heti omalta koiralta, jota ilman ei olisi voinut koskaan enää omaa elämäänsä kuvitellakaan. Iona otti mut heti emännäkseen ja luottamus meidän välille rakentui nopeasti, veikkaan että sekin teki siitä nopeaa kun Ionalla on vain yksi emäntä niin sen oli ehkä helpompi hahmottaa uusi kotinsa. Onneksi tyttöi pystyi heti luottamaan muhun ja turvautuun muhun, kun uudet asiat pelottivat... Sain kyllä parhaan ystävän Ionasta heti ja meillä synkkaa niin hyvin, Iona täydellinen koira mulle, se sopii niin hyvin mun koiraksi! Jokaisesta päivästä  oon nauttinut todella paljon, Iona on tuonut jo tähän mennessä valtavan paljon onnea, iloa ja positiivisuutta mun elämääni ja toivottavasti olen samaa tuonut sille :)

Tässä Harry Nilsonin The Puppy song, joka kuvaa hyvin ajatuksiani <3

Pikkupallero nukkuu vieressäni taas, kun tätä kirjoittelen... Pian on taas ulkoilun aika, kun tyttö herää! Kakat ja pisut on tullut pääsääntösesti kaikki ulos, kun oon saanut rakennettuu hyvän rytmin ulkoiluun.

Bisous et bon week-end!
Mimi